Jäniksiä, kettuja vaiko kauriita?

Pentukyselyissä monet ovat kysäisseet meiltä, mitä mieltä olemme kauriin- ja peuranmetsästyksestä beaglella. Entä kettujen?


Hiljattain voimaan tullut laki siitä, että alle 39 sentin korkuisella koiralla saa metsästää sekä kaurista että peuraa, on herättänyt paljon keskustelua beagleharrastajien joukossa. Asia on tavallaan koskettanut meitäkin, sillä yksi kasvattimme ajaa hienosti kaurista - tosin omalla kotiseudullaan Ruotsissa, jossa kauriinmetsästys beaglella on ollut sallittua jo pidemmän aikaa. Olemme olleet tyytyväisiä kuullessamme, miten hyvin kasvattimme on pärjännyt tällä "omalla alallaan" siitä nauttien ja tuoden omistajilleen monia hienoja hetkiä metsästyksen parissa.


Vastavalon Aiming High, kauriinmetsästäjä.


Asumme poronhoitoalueella, joten me itse emme salli koiriemme ajaa minkäänlaista sorkkaeläintä. Törmäämme metsässä niin usein poroihin, että jänisten metsästäminen niiden joukossa tuntuisi mahdottomalta, jos beagleillamme olisi viettiä sorkkaeläinten perään. Keskitymme itse siis puhtaasti jäniksiin. Tai ainakin melkein.


Kesäkuussa seitsemän vuotta täyttävä Astalan Yolanda on ajanut silloin tällöin myös kettua - etenkin nuorempana - ja niitä se saa halutessaan ajaa. Kuitenkin aina, siis oikeastaan ihan aina, Ruska ottaa ajettavakseen jäniksen mikäli niitä on maastossa tarjolla. Kettu tulee vasta toisena. Tämä on tullut esille myös ajokokeissa. Ajettavaksi on valikoitunut aina jänis.


Astalan Yolanda ja yhden päivän saaliit


Ruskan pennuista on kuitenkin ollut moneksi. Sen lisäksi, että yksi ajaa kauriita, myös yksi toinen sen pennuista olisi osoittanut kiinnostusta kauriiden perään. Kyseisen koiran omistaja ei kuitenkaan perustanut kauriidenmetsästyksestä, joten hän ohjasi koiraansa tietoisesti ajamaan jänistä - ja hyvin tuloksin. Toiveissamme on nähdä kyseinen koira vielä ajokokeissa, sen verran hienosti se on näyttänyt osaamistaan jänismetsällä.


Meillä asusteleva Ruskan pentu, nyt jo kolmivuotias Kuura, on myöskin puhtaasti jäniskoira. Se ei osoita minkäänlaista kiinnostusta sorkkaeläinten perään eikä se ole pahemmin perustanut ketuistakaan. Jänismetsällä se kuitenkin syttyy, ja silloin sen kanssa saa miettiä, onko kyseessä tosiaan sama koira, joka on kotona niin herttainen ja ystävällinen kaikille. Se on kuin luotu jänisten perään. Siellä se on eniten oma itsensä. Voimakasviettinen pieni jäniskoira.


Ruskan viimeisimmästä, ja viimeisestä, pentueesta toinen koira osoitti jo ensimmäisenä syksynään kiinnostusta kettuihin. Aika näyttää, miten sen kanssa käy. Voi olla, että se tulee olemaan Ruskan tavoin sekä jänis- että kettukoira. Tai sitten se "valitsee" toisen. Tätä tyttöä on hyvin mielenkiintoista seurata!

Vastavalon Guardian Angel ja ensimmäinen metsästyskausi.


Mitä kauriin- ja peuranmetsästykseen tulee, niin jos joku haluaa sitä harrastaa, niin se ei ole meiltä millään tavalla pois. Vaikka emme sitä itse tule harrastamaan edes olosuhteiden (=porot) pakosta, niin koen asian niin, että jos joku haluaa metsästää vaikkapa kauriita omalla beaglellaan, niin siitä vaan. Eikö pääasia ole kuitenkin se, että omalla koirallaan voi harrastaa metsästystä niin kuin itse haluaa - lain puitteissa?


Jonakin päivänä se oma metsästyskoira on poissa tästä maailmasta, ja todennäköisesti sillä hetkellä et ajattele sitä, mitä sait sillä metsästää. Ennemminkin ajattelet sitä, millaisia hetkiä saitte yhdessä viettää.


Omasta puolestani toivon mukavaa ja kuntoa kohentavaa kesää kaikille!